Suunnittelmien mukaan Tania siis saapui Rio Cuartoon 30.6, Argentiinalle tyypillisesti tunnin myöhässä. Kävimme tutustumassa kouluuni ja keskustaan, vaihdomme kuulumisia ja kokemuksia. Tanian vuosi ei ollut sujunut aivan ongelmitta (hänhän aloitti vaihtonsa jo elokuussa) ja siitä riitti jutunjuurta. Tapasimme myös muita vaihtareita ja myöhemmin illalla kokoonnuimme juhlimaan luokkalaiseni syntymäpäiviä. Aamukahdelta siirryimme taksilla bussiterminaalille ja kuuden tunnin matka San Rafaeliin saattoi alkaa! Matka sujui muuten ongelmitta (myöhässä oltiin tietysti) paitsi että bussin lämmitys ei toiminut. Ulkona lämpötila oli pakkasen puolella, yritä siinä sitten nukkua kun hampaat eivät lakkaa kalisemasta.
 |
| Joella |
 |
| Opettelmassa sirkusta |
 |
| Koulussa |
 |
| Seban synttäreillä |
 |
| Tania opettelee cumbiaa! |
 |
| Kiitos Chevallier! Monen tunnin hytisemisen jälkeen päästiin vihdoin perille ja terminaalilla meitä odottikin jo Kiran host-isä ja pääsimme heti jatkamaan matkaa. Kira siis asuu keskustan ulkopuolella maaseudulla, missä upeat maisemat, mutta pirun kylmä! Muutenkin San Rafaelissa on paljon kylmempää kuin Rio Cuartossa ja kun talossa ei ole lämmitysjärjestelmää, olo kävi paikoitellen aika hyiseväksi. Aamuisin putket jäätyivät ja suihkuun ei päässyt, minäkin pesin kerran hiukseni jäisellä vedellä (tosin sillä kertaa siksi, että olin unohtanu käynnistää vedenlämmittimen). Kiran perhe sitä vastoin vaikutti sitäkin lämpimämmältä, hänellä kävi sen suhteen hyvä tuuri.   Jo samana iltana pääsimmekin tutustumaan Kiran kavereihin paikallisessa baarissa, jonne menimme illalla hengailemaan. Olin bussimatkan jäljiltä väsynyt ja kipeän oloinen, mutta eihän sen vuoksi kotiin jäädä. Ilta sujui onneksi rauhallisesti ja hyvässä seurassa. Yksi Kiran kavereista on siis ensi vuonna tulossa Suomeen vaihtoon ja oli mukavaa kertoa asioita omasta kulttuurista ja tavoista. Hän onkin opiskellut suomea ahkerasti Kiran opastuksella ja yllättävän hyvin se häneltä sujuu!    Seuraavana päivänä menimme asadolle Maxin kotiin (hän on se, joka on tulossa Suomeen) ja siitä jatkoimme matkaa Maxin veljen kavereiden kanssa Gran Valleen, Suureen Laaksoon. Paikka on siis suosittu turistinähtävyys ja maisemat olivat mahtavat! Illalla lähdimme vielä ulos paikalliseen yökerhoon, mikä tarkoitti sitä, että seuraava päivä meni nukkuessa ja loikoillessa.     Maanantai meni kaupunkiin ja Kiran kouluun tutustumisessa. Illalla päätimme kokata suomalaista ruokaa ja ihan hyvin se meiltä sujui. Lohikeitto ja rieskan vaikuttivat maistuvan Argentiinalaisillekin, vaikka lohi pitikin korvata nyt jo unhoon painuneella kalalla. Kala täällä yleensäkin on kallista ja aina pakastettua ja esimerkiksi juuri lohta on vaikea löytää. Sitä kyllä kaipaan suomesta, uunilohta ja perunamuusia!  Kiran kodin edustalla  Terminaalilla  Turistit  Rieskoja  Kalakeitto  Köyhät/rikkaat ritarit  Voi Tania kuinka mä rakastan sua  Turistit lähdössä matkaan  Alfajor! Ikävä tulee  Näkymiä matkanvarrelta  LUNTA  Perillä  Pakollinen turistikuva  Rinteillä  Terdellä Tanian terveiset (pahoittelen kiroilua)  Maisemia bussin ikkunasta  Mendozan keskustaa  Lahjaostoksilla  Istuskelua  Marika, Tania ja koira  Finlandia! (Santiagon auto)  Jeah! Tania, Santiago ja Kira Torstaina olikin sitten aika laittaa kamat kasaan ja suunnata jälleen terminaalille. 13 tunnin bussimatkan jälkeen meitä odotti viikko Buenos Airesissa, mutta siitä kerron lisää myöhemmin! Nyt on aika lähteä ulos kävelylle 20 asteen helteeseen, tälläinen sen talven pitäisi Suomessakin olla! Besos a Todos!  Lähdössä terminaalille |
Olet nähnyt jo tosi paljon ja istunut tosi paljon bussissa...Terveisiä Kiran kanoille! t. Elina
VastaaPoista